Tää tulis nyt tähän, jooko?
Mikä tää kasa on? Se on tiellä!
Siirrä nyt sitä jonneki!
Oikeesti hei, mä en mahu tähän!
Mikä tää kasa on? Se on tiellä!
Siirrä nyt sitä jonneki!
Oikeesti hei, mä en mahu tähän!
Mä oon todellakin tosissani, helkkariin tää kasa tästä NYT!
Vihdoinkin, purrrr purrrr purrrr.
Ja sä et muuten tartte enää yhtään karkkia, tää on mun!
Minkäs teet? Kasa joutu väistymään...
5 kommenttia:
Toi on JUST kun meillä! Kun oon hetken istunut niin Iitu katsoo, että ahaa, nyt syliin ja heti. Siihen se tulee ja pyörii niin kauan kunnes sylipesä on valmis. Neulo siinä sitten mitään. Mun neuleliinassa on yks iso virhe kohta jonka nimi on Iitu-reikä;)
:) Ei niille voi sanoa ei, kun ne kehrääkin niin kovaa...
Ihana kissa!
Anton yrittää aina välillä kutoa mun kanssa ja kuolaa ja kynsii lankoja. Annan sille yleensä sitten jonkun oman langanpätkän mutta se ei ole ikinä niin ihana kun just se työhön tarvittava.
Hyvin vaativa on katse jo ensimmäisessä kuvassa! Meilläkin kaksi karvapalleroa on aina välillä auttelemassa neulontahommissa...
Helena: Touho ja Emppu on ihan hulluna kaikkeen naruun/lankaan. Jos joskus unohan räpellyksen esille, kun lähen jonnekin, niin takasin tullessa saankin sitten keriä monta sataa metriä lankaa pitkin yläkertaa...
Muimi: apua aina tarvitaan ;) Ja seurahan se tärkeintä on, vai mitä? Ei oo niin tylsää, kun joku pörisee vieressä, vaikka vähän pitäis kurottaakin sitten käsiä, että mahtuu tikuttamaan ;)
Lähetä kommentti