IK kevät

Kusti toi mulle tänään Interweave Knitsin kevätnumeron.


Siellä oli muutama ihan kiva malli, jotka toteutan, jos EHIN (ks. ed. postaus).

Tää ois kiva itelle ja ehkä joululahjaks...
Tää ois itelle:
Ja tää ois tosi kiva kummitytölle, jos vaan ehtisin tehdä sen. Kesällä katon, oonko saanu tehtyä kaikki UFOt, jos oon, alotan tätä, ehkä valmistuu jouluks, vaikkei mikään talvivaate ookaan...
Tähän ei ollu ohjetta, kuva on lankamainoksesta, mutta on sen verran kiva, että vois yrittää tehdä senkin:

Jep, ei mulla ainakaan tuu aika pitkäks, räpellettävää riittää... Tekeillä on siis vielä vihree salomoninsolmuhuivi myyntiin, se lilaharmaa huovutettu laukku ei oo vieläkään valmis, kun kyllästyin ja alotin sen punasen merinohuivin, jota en jaksanu enää väsätä, kun eteni niin hitaasti (ohut lanka ja ohuet puikot), joten alotin toisen merinohuivi, yhtä hidas, yhtä ohutta ja ohuet puikot, joten tekis mieli alottaa kolmiohuivi samasta merinolangasta vähän paksummilla puikoilla. Sen lisäks on muutama puolivalmis huovutettu koru, pitäis kiinnittää narut, ja ostin organzanauhaa, että voin tehä lisää... Noi menis kaikki myyntiin.

Kun kaikki myyntijutut on saatu valmiiks, lupasin tehä N:lle saalin sen veljen häihin. Ja pitäs päätellä yks iänikunen fuksia Fifi. Sen vihreen aranponchon tosiaan jätän suosiolla syksyyn. Sit pitäis tehä yks Rose Lace Shawl Vogue Knittingin kirjasta... Ja oli niitä kai muitakin, vaan en nyt just muista. Ihan kauheeta tää, koko ajan vaan pitäs alottaa uusia juttuja, kun tulee kivoja ohjeita vastaan, eikä saa entisiä valmiiks.

Mistä sais ostaa lisää aikaa?

Nyt kun on eka viikko menny uudessa työpaikassa, niin oon huomannu, ettei mulla oo aikaa kutoa!! Ke-pe pääsen puol kuudelta, eli kuudelta kotona, sitten ruokaa naamaan, kello on jo seittemän tai yli, pitää tehä jotain kotihommia tai lueskella työjuttuja. La pääsen puol seittemältä, joten kaikki siirtyy tunnilla eteenpäin. Sunnuntaina pääsen kahelta ja ma ja ti on vapaapäivä, joten sillon tulee vähän räpellettyä. Mutta esim. tänään tai huomenna ois siivottava talo ja pestävä pari koneellista pyykkiä, kaupassa ois käytävä ja kokkailtava ruokaa työviikolle.

Oon kateellisena katellu muiden neuleblogien päivityksiä ja ihmetelly, miten ne ehtii tehdä niin paljon, valmista tulee kun liukuhihnalta, eikä ne oo todellakaan mitään nopeita sukkia ja lapasia. Onko muut sairaan nopeita neulojia ja mä sairaan hidas, vai missä mättää? Eikä syynä voi olla ees mun neule-ADHD (7-10 työtä puikoilla koko ajan, sillonhan pitäis aina tietyin väliajoin olla monta työtä valmiina), mä en vaan yksinkertasesti EHDI tarttua puikkoihin ollenkaan. Kyllä ketuttaa!

Tietysti on hyvä käydä töissä, että on rahaa ostaa lisää lankaa ja neulekirjoja (miks muuten kukaan kävis töissä?), mutta mitäs sit, kun työt vie ajan harrastukselta? Eihän se voi olla normaalia...

Tah-too syl-liin

Tää tulis nyt tähän, jooko?


Mikä tää kasa on? Se on tiellä!

Siirrä nyt sitä jonneki!

Oikeesti hei, mä en mahu tähän!

Mä oon todellakin tosissani, helkkariin tää kasa tästä NYT!


Vihdoinkin, purrrr purrrr purrrr.

Ja sä et muuten tartte enää yhtään karkkia, tää on mun!
Minkäs teet? Kasa joutu väistymään...

Tekeillä on...

Pöllin ell-klinikan odotushuoneesta yhen Burdan, kun siinä oli kiva pusero, jonka meinaan tehä sit, kun oon saanu tehtyä jo aikasemmin suunnitelmissa olevat vaatteet, joiden teko tyssäs siihen, että päätin laihtua 5 kg. Vaakaahan mulla ei oo, joten en tiiä, oonko siitä päätöksestä lähtien laihtunu (luultavasti kyllä, maha näyttää pienemmältä), joten lasketaan pisteitä vielä pari kuukautta.

No joo, sain mä ihan luvan viedä ton lehden, ja kaikki muutkin, jos oisin halunnu ;) Pusero on kyllä tosi kiva, väriks kyllä tulee joku muu, erittäin luultavasti vihree tai punanen. Miksei valkonenkin kävis.

Sitten mulla on puikoilla taas huovutettu laukku myyntiin, lankana 70% villaa ja 30% vuohenkarvaa, tollanen harmaalila.

Laukun keskellä menee yks palmikko, toivottavasti jää hyvin näkyviin huovutuksen jälkeenki.

Sitten on Marianne's Opalwollesta ostamasta baby lace merinosta, väri intenso, tulossa tollanen kaulaliinan ja shaalin välimuoto, eli tahtoo sanoa, että kaulaliinaks tosi levee, shaaliks ehkä liian kapee, ellei pingotus auta. Mallikuviona vertikaalit sahalaitareikärivit, jotka ihan ite kehitin mallipiirrokseen, en kattonu muualta, vaikkei toi nyt mikään omaperänen malli ookaan, joten on varmasti joku muukin tehny tollasen.

Tän viikon alussa kusti polki mulle taas yhen kirjan, Elizabeth Zimmermannin Knitting Without Tears. Ajattelin, että se ois hyvä perusteos olla olemassa.

Ja siinäpä ne. Niin no, on mulla tekeillä Novitan kidmohairista vihree salomonisolmuhuivi myyntiin, se iänikunen aranponcho, jonka jätin suosiolla syrjään, kun ei sitä nyt enää tarvii, ens talvena sit, ja monta muuta juttua... Niistä lisää sit myöhemmin.

Juhlan kunniaksi

Juhlan kunniaks tilasin vähän lankaa Marianne's Opalwollesta... En osta enää yhtään lankaa ennen kesää, oikeesti en osta. Ai ette usko vai? No katotaan vaikka!